Pysyvät intohimot

Näistä asioista kirjoitamme työksemme

Heiskasen väitöskirjatutkimus: Panoksena hyvinvointi? Rahapelaamisen sosiaaliset ongelmat

Väitöskirjassani tutkin liiallista rahapelaamista, sen yhteyttä huono-osaisuuden mekanismeihin ja ongelmapelaamisen paikantumista suomalaiseen tuki- ja palvelujärjestelmään. Tutkimukseni sijoittuu sosiaalipolitiikan alalle, ja tarkastelen rahapeliriippuvuuden prosessien sijaan ongelmapelaamista sosiaalisena ilmiönä.

Liiallinen rahapelaaminen saattaa vaikuttaa negatiivisesti monella elämän osa-alueella: terveyteen, työhön, opiskeluun, toimeentuloon, perhe-elämään ja ystävyyssuhteisiin. On arvioitu, että rahapelejä pelaisivat eniten huonommissa yhteiskunnallisissa asemissa olevat ja muista sosiaalisista ongelmista kärsivät. Syvennän tutkimuksellani tietoa siitä, millaisin mekanismein ongelmapelaaminen saattaa vaikuttaa pelaajan hyvinvointiin (esimerkiksi toimeentuloon, työhön tai perhe-elämään) sekä miten rahapelaaminen liittyy muihin sosiaalisiin ongelmiin, huono-osaisuuteen tai syrjäytymiseen. Olen kiinnostunut myös niistä hyvinvointivaltion tuista ja palveluista, joita pelaamisen hallinnan menettänyt tarvitsee, sekä ongelmallisesta pelaamisesta toipumisesta.

Tutkimusaineistonani on sekä sellaisten henkilöiden haastatteluja, jotka ovat hakeneet apua liialliseksi kokemaansa rahapelaamiseensa, että rekisteriaineisto sellaisista tapauksista, joissa henkilö on hakenut sosiaalista tai taloudellista apua ja hänen tiedoissaan on merkintä myös rahapelaamisesta. Lähestyn ilmiötä kahdesta suunnasta: tarkastelen rahapelaamisen ja huono-osaisuuden suhdetta sekä silloin kun rahapelaaminen on saattanut ensisijaisesti aiheuttaa hyvinvointivajeita, että silloin kun rahapelaaminen liittyy muihin sosiaalisiin ongelmiin.

Tutkin niitä elämänkulkuja joihin pelaamisen hallinnan menettäminen voi johtaa ja kuinka niistä on mahdollista selviytyä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) millainen on rahapelaamisen ja hyvinvoinnin välinen yhteys, 2) miten rahapelaaminen liittyy huono-osaisuuteen ja 3) kuinka palvelujärjestelmä ja tukimuodot vastaavat rahapeliongelmaan.  

Olen suorittanut tutkimustani Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Peliriippuvuus-projektissa (2011) ja Helsingin yliopiston tiedesäätiön apurahalla (2012).

Mäkisen väitöskirjatutkimus: ‘Thirst for power, or a tendency towards voyeurism?’ Responsibilized people participating in surveillance.

Tutkin väitöskirjatyössäni kansalaisten vastuuttamista kontrolliin ja valvontaan. Olen kiinnostunut uudenlaisista valvonnan muodoista, erityisesti nettikameroiden käytöstä valvonnassa, sekä siitä miten tämänkaltaisen tekniikan avulla kansalaisia osallistetaan valvonnan tehtäviin.

Kansalaisen vastuuttaminen erilaisiin tehtäviin on yhdistetty uusliberalistiseen politiikkaan, jossa valtio ei enää välttämättä ota hoitaakseen kaikkia sille aikaisemmin kuuluneita tehtäviä, vaan pyrkii vastuuttamaan osan niistä esimerkiksi kansalaisten ja järjestöjen hoidettavaksi. Suomessa tämä vastuuttamisen ilmiö näkyy poliittisessa retoriikassa, erityisesti 2000-luvun kansallisissa turvallisuusohjelmissa, joissa turvallisuus määritellään laajasti kaikkien yhteiseksi asiaksi. Maassamme ei kuitenkaan ole valvontatehtävien vastuuttamiseen vielä samanlaisia konkreettisia käytäntöjä kuin muualla maailmassa. Koska Suomi on jo tällä hetkellä yksi Euroopan valvotuimmista maista, myös meillä on potentiaalia tämänlaiselle kehitykselle.

Tutkimukseni tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa valvonnan arkipäiväistymisestä ja uusista muodoista sekä valvontaan vastuuttamisesta kontrollipoliittisena sekä hallinnollisena ilmiönä. Olen kiinnostunut siitä, minkälaisia valvonnan muotoja uusien sovellusten yhteydessä syntyy ja kuinka paljon vastuuttamista näiden yhteydessä jo tapahtuu. Varsinaisina tutkimuskysymyksinäni on: Minkälaisia valvontaan liittyviä vastuuttamisen käytäntöjä on? Mitä valvonnan tehtäviä voi vastuuttaa kansalaisille ja kuinka paljon? Minkälaisia haasteita ja mahdollisia ongelmia ilmiöön liittyy? Muuttaako vastuuttaminen kontrollin luonnetta? Mitä vastuuttamisesta seuraa?

Tutkimustani rahoittavat Suomen Akatemia (11/2010-7/2012) ja Suomen Kulttuurirahasto (8/2012-).